Ari Hopea on poissa

Kennet Holmström
12.5.2020



Ystävät muistelevat Valtti-legendaa

Valtin pitkäaikainen aktiivi Ari Hopea poistui keskuudestamme 14.4.2020 pitkään kestäneen sairauden uuvuttamana. Ari oli syntynyt Valkealassa 6.6.1937.

Ari muutti Itä-Helsinkiin jo 1950-luvun puolivälissä. Valtti ja valttilaiset tulivat tietysti nopeasti tutuiksi. Varhaisilta ajoilta voi mainita kavereista muun muassa Aatto Tolinin ja Lauri Koskisen.

Yli 60 vuotta Arin kanssa yhdessä ollut Kati-vaimo kutsuu kaverijoukkoa Vartsikan sälleiksi tai äijiksi. Tämä äijäporukka touhusi Katin mukaan kaikenlaista yhdessä. Porukka toimi tietysti yhdessä myös Valtin - erityisesti jalkapalloilun - piirissä. 

- Kyllähän miehet yrittivät pitää hommat tiukasti omissa käsissään. Niin vaan maailma muuttui vähitellen ja me naiset tulimme mukaan jalkapallotoimintaan ja taisimme ottaa joitain asioita haltuumme. Näin syntyi tiivis ystäväporukka, joka teki kaikenlaista yhdessä, Kati muistelee.

Ari oli oman pelaamisensa ohella tärkeässä valmentajan roolissa, kun seuran miesten joukkue 1970-luvun alussa nousi Suomen toiseksi korkeimmalle tasolle ja Vartiokylän kentän kotipeleissä oli parhaimmillaan lähes 2000 katsojaa.

Ari valmensi myös junioreita ja jatkoi pelaamista ikämiehissä. Hän oli myös pitkään miesten joukkueen taustakuvioissa. Myöhemmässä vaiheessa Ari alkoi harrastaa myös tennistä ja golfia.

T:mi Hopea tuli hyvin tutuksi Valtin joukkueiden toimihenkilöille. Arin ja Katin kautta hoidettiin pitkään käytännössä kaikki seuran varustehankinnat ja painatukset.

- Ennätys taitaa olla se, kun painoimme Valtin pelipaitaan kolmannessa polvessa pelaajan sukunimen. Jalkapallojoukkueiden valmentajat, joukkueenjohtajat ja huoltajat tulivat tutuiksi, Kati sanoo.   

Aria jäivät kaipaamaan Katin lisäksi tyttäret Jaana ja Jatta sekä viisi lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta. Korona-aikana Arin hautajaiset pidetään lähipiirin kesken. Tämän vuoksi on syytä kerätä joidenkin hyvien ystävien muistoja hänestä. Muistoja värikkäästä henkilöstä löytyisi varmasti paljon enemmän ja useammalta henkilöltä. 

 

- Tutustuin Ariin jo 1950-luvulla, ja hänen kanssaan tuli tehtyä kaikenlaista. Hän oli hyvä kaveri, josta on paljon erilaisia muistoja. Ari oli huumorintajuinen ja urheilullinen pallotaituri monessa eri lajissa.

Lauri Koskinen (Arin ystävä jo 1950-luvulta alkaen sekä pitkäaikainen pelikaveri ja naapuri)

 

- Ari-eno oli monipuolinen kaveri, joka ei pysähtynyt koskaan ja jota ei helposti pysäytetty. Hän oli kaikkien tuttu, joka aina tsemppasi kavereita ja joka hyvätahtoisena ilopillerinä loi eri tilanteissa tunnelmaa. 

Aarni "Ponu" Rantala (Arin sisarenpoika ja Valtin pitkäaikainen edustusjoukkueen ja ikämiesten pelaaja)

 

- Muistelemme Aria lämmöllä. Hän oli heille molemmille yhtä lailla niin valmentaja kuin isällinen hahmokin. Ensimmäisen kerran tapasimme Arin vuoden 1974 syksyllä, kun mietimme, pääsisimmekö Valttiin pelaamaan. Ja niinhän me pääsimme Arin valmennettaviksi Valtin A-junnuihin.

Jo alusta alkaen kävi ilmi, että hän oli erittäin huumorintajuinen ja lämminhenkinen ihminen, joka jaksoi aina olla kiinnostunut siitä, miten meillä menee ja mitä meille kuuluu. Ja hyvä niin, sillä hänelle oli helppo vastata. Hän kuunteli murheet ja hetken mietittyään hänellä oli yleensä aina ratkaisu ongelmaan, oli kyse sitten sydänsuruista tai tilapäisestä rahan puutteesta. Sydänsuruihin tuli aina isälliset neuvot, useimmiten huumorilla höystettynä. Ja mikäs sen paremmin nuorta mieltä helpottaa, kun saa nauraa oikein sydämensä kyllyydestä.

Tilapäisiin rahahuoliin taas löytyi apu Pulttitieltä, missä Arilla ja Katilla oli niin monelle muullekin valttilaiselle tuttu silkkipaino. Olemme onnellisia siitä, että juuri jalkapallo yhdisti meidän ja Arin elämänpolut, saimme nauttia vuosikaudet kuningas jalkapallosta sekä Arin hersyvästä huumorista ja tilannekomiikasta. Muistelemme Aria lämmöllä ja muistoa kunnioittaen.

Harri Ahokas ja Matti Pärssinen (Valtin edustusjoukkueen entisiä pelaajia, joita Ari valmensi A-junioreissa)

 

- Ari oli pelaajana luunkova taistelija, joka tsemppasi hyvällä huumorintajulla myös muita pelaajia. Hän loi joukkueeseen pelaajana ja valmentajana yhteishenkeä ja taistelutahtoa. Myöhemmissä vaiheissa Ari oli tiiviisti mukana edustusjoukkueen taustakuvioissa ja erilaisissa talkookuvioissa sekä pyöritti Valtin varustepuolta pitkään.

Lauri Visto (pelannut Valtissa vuodesta 1968 lähtien ja pelaa edelleen ikämiehissä)

 

- Arihan taisi jossain vaiheessa valmentaa uudestaan Valtin miehiä, olisiko ollut vuosi 1982. En itse ollut varsinaisesti Arin valmennettavana. Muistelen kuitenkin, että hän raahasi minut pelaamaan Hyvinkäälle, vaikka olin silloin armeijassa ja lomilla. Ja rapakunnossa. En ollut pelannut sitten syksyn. Osoitti luottoa.  

Varsinaisesti Arin kanssa olin tekemisissä sitten jaoston nimissä. Oli kaikenlaisia edustusjoukkueen varusteasioita yms. Verkkarit, paidat, laukut jne. Ari pystyi taikomaan ja taikoi. Valtin mies henkeen ja vereen.  

Ja persoonana muistan Arin aina hyväntuulisena. Ja suu kävi. Aina. Hänen kanssaan oli kiva olla.

Karri Airas (pitkäaikainen Valtin miesten edustusjoukkueen pelaaja ja joukkueenjohtaja sekä jalkapallojaoston sihteeri)

 

- Muistan kun Arin johdolla vedettiin punttitreenejä ja juoksulenkkejä. Ari oli mukana harjoituksissa ja näytti hyvää esimerkkiä. Hän ei varsinaisesti pakottanut, mutta vahti, että suoritukset ovat kunnollisia, eikä juoksulenkillä oikaistu. Ari myös tarvittaessa soitteli perään, jos jotain ei näkynyt harjoituksissa. Tämän kaiken hän teki hyvällä huumorilla höystettynä. Lopetin sitten jalkapallon pelaamisen muiden lajien vuoksi. Ikämiespelaajana oli mukava palata pelaamaan Valttiin, jossa sai pelata taas Arin kanssa.

Reijo "Repe" Vartia (Valtin edustusjoukkueen entinen pelaaja ja pitkäaikainen ikämiespelaaja)

 

- Kun tulin Valtin miehiin pelaamaan, huomasin heti, että Ari oli se hyvätuulinen moottori, joka piti joukkueen henkeä yllä. Minulla on vain hyviä muistoja hyvätuulisesta ja positiivisesta miehestä. Myöhemmin olin Arin kanssa tekemisissä muun muassa varusteasioissa.  Juttua riitti aina ja asiat tulivat hoidettua hyvin

Antti Muurinen (Valtin edustusjoukkueen pelaaja 1970-luvun alussa ja ikämiespelaaja vuodesta 1997 lähtien)

 

- Olin tullut 1990-luvun alussa pojat-86 ikäluokan joukkueenjohtajaksi. Kun ko. ikäluokka oli parhaimmillaan yli 70 pojan porukka, tarvittiin uusia pelipaitoja ja muitakin varusteita jatkuvasti. Sain ohjeen mennä Arin luokse hänen yritykseensä Roihupeltoon. Tästä käynnistä tuli melkoinen rutiini usean vuoden ajaksi. Käytinpä Arin ja Katin palveluja yritykseni toimesta omien asiakkaitteni tarpeiden tyydyttämiseen. Vasta seuran historiakirjaa ja sen haastatteluja tehtäessä minulle selvisi Arin merkitys koko seuratoiminnalle.

Heikki Virkkunen (Valtin puheenjohtaja 1997 - 2007 ja jalkapallojaoston puheenjohtaja 1994 - 2005)

 

Valtin futisveteraanien, Arin muistoa kunnioittavat ja omaisten suruun yhtyvät muistot kirjasi ylös Kimmo Norrmén.