Valtti 1946-2021 historiikki


Osana Valtin 75 vuoden juhlistamista, julkaisimme pitkin vuotta tarinan siitä miten 1946 oli unelma seurasta ja miten se vuosikymmenten aikana on muodostunut monen kymmenen hengen työpaikaksi, yli tuhannen lisenssipelajaajan joukkueeksi ja pysyväksi osaksi Puotilan alueen kyläyhteisöä.


Osa 1

Unelma seurasta, tästä se kaikki lähti

Puotila kuului vuonna 1946 Vartiokylän alueeseen, joka oli juuri samana vuotena liitetty Helsinkiin. Asukkaita alueella oli 1710. 1930-luvulla valmistunut uusi Porvoonväylä kulki alueen halki ja niinpä Vartiokylän alueelle (Vartioharju, Puotila, Puotinharju, Marjaniemi, Itäkeskus ja Roihuvuoren teollisuusalue) rakentui hiljalleen työväestön asuinalue. Matkaa keskustaan oli vain 10 kilometriä.

Sotien jälkeen kaupungin laita-alueen nuorilla ei ollut juuri ollut järjestettyjä harrastusmahdollisuuksia. Alueella toimi ruotsinkielinen urheiluseura Friska-Viljor ja Mellunkylän Kontio. Kummassakaan seurassa ei lajivalikoimaan kuulunut jalkapallo, jota Puotilan nuoret erityisesti halusivat harrastaa. Toki kaikenlainen muukin urheileminen kiinnosti. Nuoriso kokoontui kesäisin Puotilan kartanolle, joka toimi kaupungin omistamana maatilana. Sen muhkuraisella tenniskentällä potkittiin vanhaa sammaleilla ja heinillä täytettyä hattua. Kuulantyöntö-, pituus- ja korkeushyppykilpailut onnistuivat myös. Pikajuoksu tapahtui Rantakartanontiellä kartanon puoleisessa päässä. Toki tenniskentän käytössä oli välillä ongelmia, kun kartanon pehtoori ajatti sille olkia. Jo perustetun Valtin vaatimuksesta kaupunki määräsi oljet poistettavaksi, mutta yksi kesä kentän käytöstä menetettiin.

Pauli Kimiläinen, Hanski Lindberg, Aulis Elo, Niilo Hellman, Aatos Björkesten, Toivo Lehtonen, Toivo Meskanen ja Väinö Roisko sekä muutama muu nuori kokoontuivat elokuussa 1946 suutari Meskasen verstaaseen Koulukujalle keskustelemaan oman urheiluseuran perustamisesta. Vielä saman kuun aikana pidettiin seuran perustava kokous Lavayhtymän tanssilavalla, joka sijaitsi nykyisen Vartiokylän työväentalon vieressä. Seuran nimeksi päätettiin Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry (myöhemmin Puotinkylän Valtti ry) ja päätettiin liittyä Työväen Urheiluliittoon TUL:ään. Valtin seuramerkin suunnitteli Lataus Oy:n työnjohtaja Kolula. Seuran valitun johtokunnan ikärakenne kertoi että kyse oli nuorten omasta toiminnasta, olihan sen keski-ikä hieman päälle 30 vuotta, joista vanhin 49-vuotias ja nuorin 17-vuotias.

Vuonna 1949 seura järjesti jo mainittujen lajien lisäksi mm. 2 jääkiekko-, 1 koripallo- ja 5 pesäpallo-ottelua sekä 3 uintikilpailua. Vuonna 1974 järjestettiin mm. 18 hiihto-, 3 painonnosto- 51 yleisurheilukilpailua sekä 169 jalkapallo- ja 29 lentopallo-ottelua. 1979 seurassa oli 300 jalkapalloilijaa, 200 yleisurheilijaa, 150 naisvoimistelijaa, 100 hiihtäjää, 25 voimalua harrastavaa ja 20 lentopallon pelaajaa. Ensimmäisen kerran seuran jäsenmäärä ylitti 1000 jäsenen rajan 1973 jossa se onkin pysynyt vaikka lajien määrä onkin pudonnut kahteen.

Harjoitustilojen puutteen vuoksi Valtti rakensi myös oman hiihtomajan. Ajatus omasta hiihtomajasta oli esillä ensimmäisen kerran 1956. Kaupungilta saatiin vuokralle tontti Naulakalliontie ja Riskutien kulmauksesta. Maja rakennettiin talkoilla ja siihen saatiin avustusta Valtion urheilulautakunnalta 50 000 markkaa, joka vastasi noin viidesosaa kaikista kustannuksista. Majaa käytettiin omaan harrastustoimintaan, mm. painonnostoon, ja pihalla oli myös moukaririnki. Maja toimi seuran toimipisteenä aina 9.11.1985 asti, jolloin tuhopolttajat onnistuivat toisella yrittämällä sen polttamaan. Aiempi yritys tekemällä nuotio talon alle peruspilareiden viereen ei ollut onnistunut. Majan rauniot jouduttiin siivoamaan kaupungin kehotuksesta, surullista mutta myös talkoovoimin. Työ oli ”pakkopullaa” ja kesti usean vuoden eikä työnjälki meinannut kelvata kaupungille. Maja ehti toimia myös muutaman vuoden Naulakallion vastaanottokodin kouluna.

Valtti perusti 1985 bingohallin Puotinharjun ostoskeskukseen. Sinne perustettiin myös seuran toimipiste joka jouduttiin kuitenkin lopettamaan jo seuraavana vuonna. Itäkeskuksen avautuessa ostoskeskuksen asiakkaat siirtyivät sinne ja seuralle jäi hankkeesta n. 1 miljoonan markan velat. Velka oli iso (nykyrahassa yli 300 000 euroa) ja vastasi seuran n. 1,5 vuoden toimintamenoja. Velka hoidettiin henkilökohtaisin takauksin saadulla pankkilainalla seuraavien vuosien aikana. Bingohallin jälkeen seuralla ei pitkään aikaan ollut omaa tilaa. Ensimmäinen varsinainen toimisto perustettiin Kauppakartanonkadulle 1990-luvun lopussa. Sinne palkattiin myös toimistosihteeri/toiminnanjohtaja. Nyt seuran toimisto on oman kentän huoltorakennuksessa ja seura työllistää 10 kokopäiväistä työntekijää.


Jos seuran olemassaolon kannalta joku merkittävä henkilö on nostettava esille, on se Aatto Tolin. Hän ei aikoinaan päässyt seuran perustavaan kokoukseen oltuaan armeijassa, mutta osallistui sen jälkeen aktiivisesti lähes kaikkeen. Hän urheili useammassa lajissa ja ennen kaikkea toimi seuran hallinnossa yli 50 vuotta, joista puheenjohtajanakin 30 vuotta. Hänen tekemänsä ja organisoimansa talkootyö oli pitkään seuran talouden perusta. Kynttiläpajalla talkoilla tehdyillä kynttilöillä maksettiin seuran bingohallista tulleet velat ja rahoitettiin mm. jalkapallon joukkueiden toimintaa. Aaton seuran eteen tekemän talkootyön määrä oli suunnaton. Kynttiläpajallakin hän työskenteli elokuusta marraskuuhun kaikkina arkipäivinä usean vuoden ajan.

Image

Valtin hiihtomajan rauniot tuhopolton jälkeen.


Image

Aatto Tolin


Osa 2

Puotinkylän Valtti; Painista Mäkihyppyyn

Valtti on ns. yleisseura jossa on historiansa aikana harrastettu useita eri lajeja, aina sitä mikä sillä hetkellä on alueen nuorisoa kiinnostanut. Heti perustamisen jälkeen harrastettiin yleisurheilua, jalkapalloa ja talven tultua hiihtoa, jossa ensimmäisen talven aikana järjestettiin jo useita seuran sisäisiä kilpailuja. Seuraavana vuotena lajeihin lisättiin suunnistus ja syksyllä voimistelu, jota varten vuokrattiin kaupungin omistamasta Puotilan kartanosta sen juhlasali. Kartanolla toimi kansakoulu, jonka voimistelusalina juhlasali toimi. Tässä salissa järjestettiin myös ensimmäiset jalkapallojunioreiden sisäharjoitukset. Aktiivisina toimijoina Valtti ja valttilaiset osallistuivat talkoolaisina Vartiokylän työväentalon rakentamiseen. Niinpä talon valmistuttua 1950-luvun alussa saatiin lisää harjoitustilaa.

Suunnistus

Suunnistus oli Valtin lajivalikoimassa 1947 alkaen. Seura järjesti omia kilpailuja ja osallistui myös muiden järjestämiin. 1963 Valtti järjesti hiihtosuunnistuksen piirinmestaruuskilpailut, jotka seuran Aatto Tolin voitti. Itä-Helsingin rakentamisen lisääntyminen vei suunnistuspaikkoja alueelta, joten laji hiipui 1970-luvulla.

Paini

Painia harjoiteltiin Vartiokylän työväentalolla aina 1950-luvun alkuun asti. Kun talolla järjestettiin myös tansseja, oli painimatto aina rullattava ja kannettava talon alle säilöön. Tämä oli etenkin talvella hankalaa ja matto oli aina harjoitusten alussa kylmä ja kostea, joten se vaihdettiin Porvoolaisen seuran kanssa muutamaan pariin nyrkkeilyhanskoja.

Nyrkkeily

Nyrkkeilyn harrastus aloitettiin 1948 Puotilan kartanon tiloissa, josta se siirtyi Vartiokylän työväentalolle. Nyrkkeily loppui Valtissa 1950-luvun lopussa.

Mäkihyppy

Syksyllä 1954 alkoivat pojat puuhata hyppyrimäkeä Riskutien varteen. Poikien rakennelmasta tuli hutera joten vanhempia valttilaisia riensi apuun ja paikalle rakentui hyppyrimäki, josta hypättiin peräti kahdet piirikunnalliset kilpailut. Toisissa kisoissa oli peräti 77 hyppääjää.

Hiihto

Hiihdon vahvin kausi sijoittui 1960-70-luvuille. Hiihdon kirkkaimmaksi tähdeksi nousi Marja Auroma, joka lukuisien TUL:n mestaruuksien lisäksi sijoittui SM-kisoissa 10 km kahdeksanneksi. 1980 luvulla seuraan siirtyi muualta mm. Hannu Manninen, Kai Lippojoki, Jukka Ryhänen ja Hannu Mäkinen. Näistä Hannu Manninen voitti 1985 alle 18-vuotiaiden Suomen ja TUL:n mestaruuden. Naishiihtäjiä oli Satu Nurkka ja Sari Tupitsa. Satu voitti Hopeasomman (epävirallinen nuorten Suomenmestaruuskilpailu) alle 15-vuotiaiden sarjan 1987.

Yleisurheilu

Yleisurheilun parhaat vuodet menestyksen kannalta sijoittuivat 70-80-luvuille. Mm. Matti Vartiainen, Paavo Kärki, Markku Leppänen, Arja Vilokkinen, Sinikka Piitulainen, Marita Lepistö, Riitta Klippi ja Marja Auroma toivat lukuisia TUL:n mestaruuksia. Yleisurheilussa seuraan siirtyi 1985 Matti Valkonen, jonka seuravierailu jäi vain yhteen kauteen. Sinä aikana hänen paras sijoitus oli SM-pronssi.

Lentopallo

Lentopalloa pelattiin jo heti seuran perustamisen jälkeen aina kesäaikana. Valtti osallistui TUL:n lentopallokilpailuihin vuosittain. Naisten pelaaminen alkoi 1968 ja sitä kesti kolme vuotta. Lajin harrastus loppui 1980-luvun alussa. Aktiivisia toimijoita oli mm. Göran Holmström ja Eira Hakulinen.

Keilailu

Valtilla oli muutamia vuosia myös keilailujoukkue. Muutaman hengen harrastuksena ollut toiminta toi kuitenkin useita palkintoja eri kilpailuista. Kantavia voimia ja mitalisteja olivat Huusko, Lohi, Tolin ja Heinonen.

Voimistelu ja naisvoimistelu

Valtin voimistelu alkoi 1948 ja loppui 2000 luvun alussa. Alussa toiminnassa oli myös paljon poikia ja miehiä mutta loppuaikoina vain naisia ja tyttöjä. Aktiivinen toimija oli mm. Kerttu Starast. Yksilöllisten edustajien lisäksi Valtti menestyi erityisesti joukkuevoimistelussa niin nuorissa kuin aukuisten sarjoissa. Joukkuevoimistelussa Valtti voitti 70-80 luvuilla useita TUL:n mestaruuksia. Ohjelmien suunnittelijoina toimi mm. Rauni Koskinen ja Leena Pikkusaari.

Painonnosto ja voimanosto

Painonnosto toimi yleisurheilijoiden ja hiihtäjien voimaharjoitteluna Vartiokylän työväentalolla. Matti Vartiaisen ja Leevi Pehkorannan vetäminä siitä tuli oma laji. Myöhemmin mukaan tullut Åke Koponen lähti kehittämään voimanostoa, josta tulikin seuran kansainvälisesti menestyksekkäin laji. Valtin voimanoston nousun aloitti Helena Koponen (os. Keinänen), joka jo seuraan siirtyessä 1984 oli nostanut alle 65,5 kilon sarjassa Euroopan mestaruuden. Hän saavutti myös samassa sarjassa MM-pronssia vuosina 1985 ja 1986. 1990 Helena voitti Saksassa pidetyissä kilpailuissa maailmanmestaruuden penkkipunnerruksessa. Myös ikämiessarjassa kilpaillut Juho Valkjärvi nosti Australiassa yli 50-vuotiaiden alle 60 kg sarjassa MM-pronssia.

Valtin hiihtomajan palon jälkeen saatiin kaupungin toimesta harjoituspaikaksi Kontulan väestösuojaan rakennettu Kuntokellari. Vuosi 1991 oli Valtin voimanoston juhlaa. Jari Sjöman voitti raskaan sarjan MM-kultaa penkkipunnerruksessa, Marko Haarakangas alle 23-vuotiaiden alle 100 kg sarjan yhteistuloksen MM-hopeaa ja uransa kansainvälisellä tasolla aloittanut Raija Jurkko (os. Koskinen) alle 44 kg sarjassa MM-hopeaa. Jatkossa Raija sai rinnalleen Helena Heiniluoman, joka nosti penkkipunnerruksen MM-kultaa alle 60 kg sarjassa Järvenpäässä pidetyissä MM-kisoissa. Raija Jurkosta tuli seuran voimanoston ehdoton ikoni. Hän saavutti uransa aikana 7 maailmamestaruutta sekä 1 MM-hopean ja 1 MM-pronssin. Euroopanmestaruuksia hän sai 11 ja EM-hopeaa 5 kertaa. Hänet nimettiin 1997 Suomen vuoden naisurheilijaksi. Maailmanennätystä Raija paransi lukemattomia kertoja. Pelkästään vuosien 1990-96 aikana Valtin voimanostajat saivat 10 MM-, 5 EM-, 5 PM- ja 69 SM-mitalia.

Image

Nyrkkeilyharjoitukset majalla. Vetäjänä Yrjö Ollikainen. Tumma poika oikealla tunnettiin myöhemmin laulajana nimellä Markus Allan.


Image

Hiihtokilpailun osanottaja 1940-luvun lopulla


Image

Kuvassa Raija Jurkko; lukuisia maailmanmestaruuksia, Euroopan mestaruuksia, sekä muita mitaleita voittanut voimanostaja.


Osa 3

Lajit ja mestarit nyt

Jalkapallo

Jalkapallon pelaaminen alkoi Valtissa heti perustamisen jälkeen samana syksynä. Joukkueen kantavia voimia olivat mm. Aatto Tolin, Pokke Ahlberg, Eki Holmsten, Jaska Forsberg, Unto Pyykkö, Eko Salminen, Kosti Saarakkala ja Afu Erikson. Kesällä 1947 osallistuttiin ensimmäistä kertaa piirin sarjaan. Valmentajana toimi Väinö Honkaniemi. Ensimmäinen piirisarjan ottelu pelattiin Käpylän kentällä. Joukkueelle oli hankittu paidat, sukat ja 5 paria kenkiä. Seuraavana vuonna ostettiin jo toinen jalkapallo, jonka hankinnasta ja tarpeesta  keskusteltiin johtokunnassa yli puoli tuntia. 1950 Valtti nousi aluesarjaan ja 1969 noustiin 3.divisionaan. 1971 noustiin 2. divisioonaan voittamalla PoHu 3-2. Kentän vahvoja valttilaisia olivat Lauri Visto, Arto Rantala, Matti Kivistö ja Reijo Vartia. Valmentajana toimi Seppo Puro. Lauri Visto pelaa edelleen Valtin ikämiehissä ja on monikymmenkertainen piirin ja Suomen mestari ikämiessarjoissa.

Jalkapallon menestys näkyi myös Puotilan kentällä. Ponnistusta vastaan pelattaessa myytiin 1844 lippua ja Suomen Cupin otteluun HJK:ta vastaan oli varattu 1200 lippua jotka loppuivat kesken.  Kotiotteluiden keskiarvo oli yli 1000 katsojaa. Suomen Cupissa Valtin paras sijoitus on vuodelta 1978, jolloin seura pääsi kahdeksan parhaan joukkoon.

Ensimmäinen juniorijoukkue (C-juniorit) perustettiin 1950-luvun puolivälissä 14-vuotiaille pojille.  Joukkueiden määrä nousi nopeasti ja 35-vuotisjuhlien aikaan 1981 Valtilla oli 2 miesten, 2 naisten, 2 ikämiesten ja 7 poikien joukkuetta. Tämän jälkeen tapahtui pieni notkahdus joukkuemäärissä. Miesten 3.divisioonassa ja naisten mestaruussarjan joukkueet menestyivät ja veivät aikaa sekä resursseja. Niinpä 1986 talvella harjoitteli vain 3 poika- ja 2 tyttöjoukkuetta. 80-luvun lopussa tyttöjoukkueet hyytyivät lopullisesti muutamaksi vuodeksi. Kalevi K. Malströmin ja Kimmo Normenin toimesta käynnistettiin junioritoiminta uudella tavalla ja vastuuta siirrettiin entistä enemmän pelaajien vanhemmille. Pelaajamäärän kasvu alkoi ja menestystäkin alkoi tulla. 1983 syntyneiden poikien joukkue voitti piirinmestaruuden vuonna 1990 Leena Tervon valmentamana ja uusi mestaruutensa seuraavina kolmena vuotena Petteri Jaatisen valmennuksessa. 1974 syntyneiden poikien joukkue selvisi SM-lopputurnaukseen Pekka Pallasalon ohjauksessa. Joukkueen pojista Johan Ekroth pelasi myöhemmin myös poikien maajoukkueessa. Ensimmäiset uudet tyttöjoukkueet perustettiin Erja Pettersonin ja Jorma Tuomisen toimesta 1993. Junioritoiminnan elpyminen olikin vauhdikasta. 1996 seurassa oli jo 20 poikien ja 6 tyttöjen joukkuetta ja seura oli Helsingin 5. suurin ja koko maan 23. suurin jalkapalloseura. Eikä kasvu ole pysähtynyt tähän, vaan 2020 Valtti oli Suomen 9. suurin ja Helsingin 3. suurin jalkapalloseura yli 1200 pelipassin/lisenssin määrällä mitattuna.

Naisten jalkapallo alkoi Valtissa 1976. Jo muutamaa vuotta aiemmin oli poikien joukkueisiin alkanut ilmestyä lahjakkaita tyttöjä. Vetäjiksi ilmoittautui Pirkko ja Pentti Setälä. Ensimmäisiä pelejä tyttöjoukkueena pelattiin 1975 ja sarjapeleihin piirin perussarjaan lähdettiin 1977, jolloin valmentajaksi tuli Toni Nyberg. 1978 otettiin tavoitteeksi mestaruussarjaan nouseminen, mikä ei onnistunut kuin vasta seuraavana vuotena. Joukkueen keski-ikä oli vain 16-vuotta.

Menestyksen vuodet olivat 1980-luvun alussa: 1980 seura sai SM-pronssia, 1981 SM-hopeaa ja vihdoin 1982 ja 1983 SM-kultaa. Valtin maalissa pelannut Kirsi Koskela toimi myös maajoukkueen maalivahtina 1978-83. Muita joukkueessa pelanneita oli mm. Tuula Öhrnberg, Merja Reutsalo, Mirja Korvenaho, Terhi Sjölund, Anne Vironkangas, Sari Maisala, Annika Grönlund, Eija Anttila, Raisa Kukkonen, Leena Pöysti, Minna Vilen, Anna-Liisa Sahlberg, Tuija Jantunen, Leena Tervo, Christina Ström, Auli Harinen, Kristiina Nybäck ja Liisa Kuusela. Joukkueesta usea pelaaja oli maajoukkueringissä ja heistä naisten maaotteluita pelasi Leena Pöysti (1983-86), Hanna-Mari Sarlin (1979-96), Anne Vironkangas (1980-88). 1984 Helsingin kaupunki palkitsi Valtin naisten joukkueen edellisen vuoden parhaasta urheilusuorituksesta.

Tyttöjoukkueista on noussut myös maajoukkuepelaajia, joista tällä hetkellä tunnetuin ehkä Helmareiden vieläkin luottopakkina pelaava Tuija Hyyrynen (2004-21). Hän aloitti Valtissa ja pelaa nyt ammattilaisena Juventuksessa. Tyttöjen maajoukkueen pelejä ovat pelanneet mm. Sari Hyyrynen (2003-05) sekä viime vuosina Elina Peltokangas (2019) ja Helmi Raijas (2019). Poikien maajoukkuepelejä ovat seuran kasvateista pelanneet Kari Mäenpää (1972) ja Ümit Menekse (2002-04). (Aivan kaikki ei varmaankaan ole tässä. Vanhat pelaajatilastot kerrovat vain pelaajien seurat yli 12-vuotiaana ja jättävät aiemmat pois.)

Ikämiesten jalkapallo alkoi 1970-luvun puolessa välissä. Valtista onkin tullut 2000-luvulla maan menestynein ikämiesseura. Ikämiehet ovat voittaneet kymmenittäin piirinmestaruus- ja SM-mitaleita kaikissa ikäluokissa 35-vuotiasta 70-vuotiaisiin.

Salibandy

Salibandytoiminta alkoi 1990-luvun alusta. Aluksi lajia harrasti talviharjoittelumuotona muutama jalkapallon juniori-ikäluokka. Laji toimikin parin vuoden ajan jalkapallojaoston alaisuudessa, kunnes vuonna 1996 perustettiin salibandyjaosto. Pelaajien innostuttua lajiin ja sen harrastajamäärän lisääntyessä harjoittelemaan päästiin tosissaan. Salibandyssa toiminta keskittyy miesten joukkueisiin ja naisten harrasteryhmään sekä miesten seniorijoukkueeseen. Valtin salibandya pelaavat ikämiesjoukkueet ovat saavuttaneet toimintansa aikana 4 kulta-, 1 hopea- ja 4 pronssimitalia.

Image

Jalkapalloilijat juhlivat nousua Suomisarjaan


Image

Valtin naisten SM-jalkapallojoukkue 1983


Image

Stadi-Cupin voittajat 1990 luvun puolivälissä. Kuvassa eturivissä keskellä kapteeninauha käsivarressa Tuija Hyyrynen vierellään oikealla siskonsa Sari


Image

Valtin ensimmäinen salibandyjoukkue

Osa 4

Tenniskentältä hiekkakentälle ja tekonurmelta kohti tulevaisuutta

Puotilan pyhättö (Vartiokylän kenttä) 

Alussa jalkapalloa harjoiteltiin vain kesäisin Puotilan kartanon vanhalla tenniskentällä, joka kokonsa puolesta ei oikein toiminut. Lisäksi kartanon pehtoori ei pitänyt asiasta ja ajoi kentälle esteeksi olkia. Seuran pyynnöstä kaupunki omistajana määräsi oljet poistettavaksi, mutta yksi kesä meni pilalle. Jalkapallon ja yleisurheilun harjoitusolot olivat surkeat. Nykyisen kentän kohdalla oli heinäpelto, jonka parikymmentä senttiä syvät ojat kulkivat ”kentän” yli poikittain. Tässä kuitenkin pelattiin jalkapalloa ja yleisurheiltiin. Tiedettiin että kaupunki suunnitteli uusia urheilukenttiä vuoden 1952 Olympialaisten harjoituskentiksi. Niinpä Unto Pyykön ollessa seuran puheenjohtajana (1947-51) hän yhdessä Mellunkylän Kontion puheenjohtajan kanssa kävivät kaupunginjohtaja Frenckellin puheilla saadakseen vauhtia ja varoja Vartiokylän kentän rakentamiseksi. Rahaa saatiinkin ensin 5000 markkaa ja seuraavaksi vuodeksi 50 000 markkaa. Uusi yleisurheilukenttä valmistuikin ajoissa Olympialaisten harjoituskentäksi.

Juoksuradan keskellä ollut hiekkakenttä toimi jalkapallokenttänä aina Metron Itäkeskus-Vuosaari yhteyden rakentamiseen asti. Kentän reunalla Puotilan ostoskeskuksen kulmalla ollut pukukoppi purettiin metrotyömaan alta. Sitä ennen oli varusteet vaihdettu kalkkikopissa. Syndejä ei ollut ja niinpä sukkiin työnnettiin sanomalehteä. Puretun huoltorakennuksen korvaamisesta oli vain tieto, että metrotyömaan jälkeen kenttä kunnostetaan ja jonkinlainen tilapäinen huoltorakennus tulee ”väliaikaiseksi” ratkaisuksi. Tällaisia siirrettäviä parakkeja oli muutamilla kaupungin kentillä mm. Kontulassa, jossa ne olivat olleet ”väliaikaisesti” kymmeniä vuosia. Tästä pysyvästä tilapäisratkaisusta pelästyneenä seura aloitti aktiivisen yhteydenpidon liikuntalautakunnan jäseniin ja itäisen alueen valtuutettuihin. Aktiivisten ponnistelujen jälkeen uusi huoltorakennus avattiin kentän vastakkaiselle kulmalle. Rakennuksen vihkiäiset pidettiin tammikuussa 2004. Nykyisin seuran toimisto sijaitsee huoltorakennuksen eteläpäässä.

Seuraava jalkapallon olosuhteita parantava toimenpide oli kentän talvikäyttöön vaikuttanut lämmitysjärjestelmän rakentaminen. Kaupunki ei ollut aiemmin myöntänyt jalkapallokenttiä yksittäisten seurojen hallintaan. Ei kuitenkaan ollut järkeä rakentaa kallista lämmitystä, jos kentältä olisi saanut vain muutaman viikkotunnin seuran käyttöön. Seuran puheenjohtaja kävi neuvotteluja liikuntatoimenjohtaja Anssi Rauramon ja lautakunnan puheenjohtaja Aarno Stamin kanssa asiasta. Lopulta saatiin sovittua ratkaisu, jossa yhden illan tunnit annettiin liikuntaviraston jaettavaksi ja muut tunnit jäivät seuran käyttöön. Ja niin vuoden 2003 lopussa Valtti oli ensimmäinen seura jolla oli hallinnassa oma kenttä josta 2/3 osaa pysyi myös sulana koko talven. Alkuvuosina kaupunki jopa maksoi kentän lämmityksen ja osallistui myös itse lämmitysjärjestelmän kustannuksiin. Loppurahoitus järjestyi seuran ottamalla lainalla. Avustuksia kentän rakentamiseen on saatu mm. OPM:lta ja UEFA:lta Palloliiton kautta. 

Seuraavaksi tuli eteen kentän päällystäminen tekonurmella ja tämä valmistui 2011. 

Kesällä 2022 Puotilan kenttä sai uuden kierroksen tekonurmea ja toinen kenttä valmistui Herttoniemenrantaan. Valtti on kasvanut ja vakinaistunut vireäksi kasvattajaseuraksi. 

Edustusjoukkueet ovat sekä naisissa että miehissä vakiinnuttaneet paikkansa kilpailukykyisinä joukkueina ja tämän lisäksi olosuhteet ovat paremmat kuin ikinä. Tästä on hyvä viedä Puotinkylän Valttia kohti valoisaa tulevaisuutta.


Image
Image

Suomen A-maajoukkueen valmentaja ja Valtin ikämiespelaaja Antti Muurinen jakamassa nimmareita uuden pukukoppirakennuksen avajaisissa 29.10.2002


Image

Kentän lämmitysjärjestelmän käyttöönottojuhlat 20.1.2004


Image

Valtin vanhimmat juniorit maalaavat kentän vanhaa pukukoppia graffitien poistamiseksi.


Image

Kentän tekonurmen avajaiset 13.8.2011