Osa 1, Unelma seurasta, tästä se kaikki lähti

Puotila kuului vuonna 1946 Vartiokylän alueeseen, joka oli juuri samana vuotena liitetty Helsinkiin. Asukkaita alueella oli 1710. 1930-luvulla valmistunut uusi Porvoonväylä kulki alueen halki ja niinpä Vartiokylän alueelle (Vartioharju, Puotila, Puotinharju, Marjaniemi, Itäkeskus ja Roihuvuoren teollisuusalue) rakentui hiljalleen työväestön asuinalue. Matkaa keskustaan oli vain 10 kilometriä.


Sotien jälkeen kaupungin laita-alueen nuorilla ei ollut juuri ollut järjestettyjä harrastusmahdollisuuksia. Alueella toimi ruotsinkielinen urheiluseura Friska-Viljor ja Mellunkylän Kontio. Kummassakaan seurassa ei lajivalikoimaan kuulunut jalkapallo, jota Puotilan nuoret erityisesti halusivat harrastaa. Toki kaikenlainen muukin urheileminen kiinnosti. Nuoriso kokoontui kesäisin Puotilan kartanolle, joka toimi kaupungin omistamana maatilana. Sen muhkuraisella tenniskentällä potkittiin vanhaa sammaleilla ja heinillä täytettyä hattua. Kuulantyöntö-, pituus- ja korkeushyppykilpailut onnistuivat myös. Pikajuoksu tapahtui Rantakartanontiellä kartanon puoleisessa päässä. Toki tenniskentän käytössä oli välillä ongelmia, kun kartanon pehtoori ajatti sille olkia. Jo perustetun Valtin vaatimuksesta kaupunki määräsi oljet poistettavaksi, mutta yksi kesä kentän käytöstä menetettiin.


Pauli Kimiläinen, Hanski Lindberg, Aulis Elo, Niilo Hellman, Aatos Björkesten, Toivo Lehtonen, Toivo Meskanen ja Väinö Roisko sekä muutama muu nuori kokoontuivat elokuussa 1946 suutari Meskasen verstaaseen Koulukujalle keskustelemaan oman urheiluseuran perustamisesta. Vielä saman kuun aikana pidettiin seuran perustava kokous Lavayhtymän tanssilavalla, joka sijaitsi nykyisen Vartiokylän työväentalon vieressä. Seuran nimeksi päätettiin Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry (myöhemmin Puotinkylän Valtti ry) ja päätettiin liittyä Työväen Urheiluliittoon TUL:ään. Valtin seuramerkin suunnitteli Lataus Oy:n työnjohtaja Kolula. Seuran valitun johtokunnan ikärakenne kertoi että kyse oli nuorten omasta toiminnasta, olihan sen keski-ikä hieman päälle 30 vuotta, joista vanhin 49-vuotias ja nuorin 17-vuotias.


Vuonna 1949 seura järjesti jo mainittujen lajien lisäksi mm. 2 jääkiekko-, 1 koripallo- ja 5 pesäpallo-ottelua sekä 3 uintikilpailua. Vuonna 1974 järjestettiin mm. 18 hiihto-, 3 painonnosto- 51 yleisurheilukilpailua sekä 169 jalkapallo- ja 29 lentopallo-ottelua. 1979 seurassa oli 300 jalkapalloilijaa, 200 yleisurheilijaa, 150 naisvoimistelijaa, 100 hiihtäjää, 25 voimalua harrastavaa ja 20 lentopallon pelaajaa. Ensimmäisen kerran seuran jäsenmäärä ylitti 1000 jäsenen rajan 1973 jossa se onkin pysynyt vaikka lajien määrä onkin pudonnut kahteen.


Harjoitustilojen puutteen vuoksi Valtti rakensi myös oman hiihtomajan. Ajatus  omasta hiihtomajasta oli esillä ensimmäisen kerran 1956. Kaupungilta saatiin vuokralle tontti Naulakalliontie ja Riskutien kulmauksesta. Maja rakennettiin talkoilla ja siihen saatiin avustusta Valtion urheilulautakunnalta 50 000 markkaa, joka vastasi noin viidesosaa kaikista kustannuksista. Majaa käytettiin omaan harrastustoimintaan, mm. painonnostoon, ja pihalla oli myös moukaririnki. Maja toimi seuran toimipisteenä aina 9.11.1985 asti, jolloin tuhopolttajat onnistuivat toisella yrittämällä sen polttamaan. Aiempi yritys tekemällä nuotio talon alle peruspilareiden viereen ei ollut onnistunut. Majan rauniot jouduttiin siivoamaan kaupungin kehotuksesta, surullista mutta myös talkoovoimin. Työ oli ”pakkopullaa” ja kesti usean vuoden eikä työnjälki meinannut kelvata kaupungille. Maja ehti toimia myös muutaman vuoden Naulakallion vastaanottokodin kouluna.


Valtti perusti 1985 bingohallin Puotinharjun ostoskeskukseen. Sinne perustettiin myös seuran toimipiste joka jouduttiin kuitenkin lopettamaan jo seuraavana vuonna. Itäkeskuksen avautuessa ostoskeskuksen asiakkaat siirtyivät sinne ja seuralle jäi hankkeesta n. 1 miljoonan markan velat. Velka oli iso (nykyrahassa yli 300 000 euroa) ja vastasi seuran n. 1,5 vuoden toimintamenoja. Velka hoidettiin henkilökohtaisin takauksin saadulla pankkilainalla seuraavien vuosien aikana. Bingohallin jälkeen seuralla ei pitkään aikaan ollut omaa tilaa. Ensimmäinen varsinainen toimisto perustettiin Kauppakartanonkadulle 1990-luvun lopussa. Sinne palkattiin myös toimistosihteeri/toiminnanjohtaja. Nyt seuran toimisto on oman kentän huoltorakennuksessa ja seura työllistää 10 kokopäiväistä työntekijää.


Jos seuran olemassaolon kannalta joku merkittävä henkilö on nostettava esille, on se Aatto Tolin. Hän ei aikoinaan päässyt seuran perustavaan kokoukseen oltuaan armeijassa, mutta osallistui sen jälkeen aktiivisesti lähes kaikkeen. Hän urheili useammassa lajissa ja ennen kaikkea toimi seuran hallinnossa yli 50 vuotta, joista puheenjohtajanakin 30 vuotta. Hänen tekemänsä ja organisoimansa talkootyö oli pitkään seuran talouden perusta. Kynttiläpajalla talkoilla tehdyillä kynttilöillä maksettiin seuran bingohallista tulleet velat ja rahoitettiin mm. jalkapallon joukkueiden toimintaa. Aaton seuran eteen tekemän talkootyön määrä oli suunnaton. Kynttiläpajallakin hän työskenteli elokuusta marraskuuhun kaikkina arkipäivinä usean vuoden ajan.

01.jpg: Valtin hiihtomajan rauniot tuhopolton jälkeen.
02 aatto.jpg: Aatto Tolin