Osa 2 Puotinkylän Valtti; Painista Mäkihyppyyn

Valtti on ns. yleisseura jossa on historiansa aikana harrastettu useita eri lajeja, aina sitä mikä sillä hetkellä on alueen nuorisoa kiinnostanut. Heti perustamisen jälkeen harrastettiin yleisurheilua, jalkapalloa ja talven tultua hiihtoa, jossa ensimmäisen talven aikana järjestettiin jo useita seuran sisäisiä kilpailuja. Seuraavana vuotena lajeihin lisättiin suunnistus ja syksyllä voimistelu, jota varten vuokrattiin kaupungin omistamasta Puotilan kartanosta sen juhlasali. Kartanolla toimi kansakoulu, jonka voimistelusalina juhlasali toimi. Tässä salissa järjestettiin myös ensimmäiset jalkapallojunioreiden sisäharjoitukset. Aktiivisina toimijoina Valtti ja valttilaiset osallistuivat talkoolaisina Vartiokylän työväentalon rakentamiseen. Niinpä talon valmistuttua 1950-luvun alussa saatiin lisää harjoitustilaa.


Suunnistus

Suunnistus oli Valtin lajivalikoimassa 1947 alkaen. Seura järjesti omia kilpailuja ja osallistui myös muiden järjestämiin. 1963 Valtti järjesti hiihtosuunnistuksen piirinmestaruuskilpailut, jotka seuran Aatto Tolin voitti. Itä-Helsingin rakentamisen lisääntyminen vei suunnistuspaikkoja alueelta, joten laji hiipui 1970-luvulla.


Paini

Painia harjoiteltiin Vartiokylän työväentalolla aina 1950-luvun alkuun asti. Kun talolla järjestettiin myös tansseja, oli painimatto aina rullattava ja kannettava talon alle säilöön. Tämä oli etenkin talvella hankalaa ja matto oli aina harjoitusten alussa kylmä ja kostea, joten se vaihdettiin Porvoolaisen seuran kanssa muutamaan pariin nyrkkeilyhanskoja.


Nyrkkeily

Nyrkkeilyn harrastus aloitettiin 1948 Puotilan kartanon tiloissa, josta se siirtyi Vartiokylän työväentalolle. Nyrkkeily loppui Valtissa 1950-luvun lopussa.

Nyrkkeilyharjoitukset majalla. Vetäjänä Yrjö Ollikainen. Tumma poika oikealla tunnettiin myöhemmin laulajana nimellä Markus Allan.

Mäkihyppy

Syksyllä 1954 alkoivat pojat puuhata hyppyrimäkeä Riskutien varteen. Poikien rakennelmasta tuli hutera joten vanhempia valttilaisia riensi apuun ja paikalle rakentui hyppyrimäki, josta hypättiin peräti kahdet piirikunnalliset kilpailut. Toisissa kisoissa oli  peräti 77 hyppääjää.


Hiihto

Hiihdon vahvin kausi sijoittui 1960-70-luvuille. Hiihdon kirkkaimmaksi tähdeksi nousi Marja Auroma, joka lukuisien TUL:n mestaruuksien lisäksi sijoittui SM-kisoissa 10 km kahdeksanneksi.  1980 luvulla seuraan siirtyi muualta mm.  Hannu Manninen, Kai Lippojoki, Jukka Ryhänen ja Hannu Mäkinen. Näistä Hannu Manninen voitti 1985 alle 18-vuotiaiden Suomen ja TUL:n mestaruuden. Naishiihtäjiä oli Satu Nurkka ja Sari Tupitsa. Satu voitti Hopeasomman (epävirallinen nuorten Suomenmestaruuskilpailu) alle 15-vuotiaiden sarjan 1987.

Hiihtokilpailun osanottaja 1940-luvun lopulla

Yleisurheilu

Yleisurheilun parhaat vuodet menestyksen kannalta sijoittuivat 70-80-luvuille. Mm. Matti Vartiainen, Paavo Kärki, Markku Leppänen, Arja Vilokkinen, Sinikka Piitulainen, Marita Lepistö, Riitta Klippi ja Marja Auroma toivat lukuisia TUL:n mestaruuksia. Yleisurheilussa seuraan siirtyi 1985 Matti Valkonen, jonka seuravierailu jäi vain yhteen kauteen. Sinä aikana hänen paras sijoitus oli SM-pronssi.


Lentopallo

Lentopalloa pelattiin jo heti seuran perustamisen jälkeen aina kesäaikana. Valtti osallistui TUL:n lentopallokilpailuihin vuosittain. Naisten pelaaminen alkoi 1968 ja sitä kesti kolme vuotta. Lajin harrastus loppui 1980-luvun alussa. Aktiivisia toimijoita oli mm. Göran Holmström ja Eira Hakulinen.


Keilailu

Valtilla oli muutamia vuosia myös keilailujoukkue. Muutaman hengen harrastuksena ollut toiminta toi kuitenkin useita palkintoja eri kilpailuista. Kantavia voimia ja mitalisteja olivat Huusko, Lohi, Tolin ja Heinonen.


Voimistelu ja naisvoimistelu

Valtin voimistelu alkoi 1948 ja loppui 2000 luvun alussa. Alussa toiminnassa oli myös paljon poikia ja miehiä mutta loppuaikoina vain naisia ja tyttöjä. Aktiivinen toimija oli mm. Kerttu Starast. Yksilöllisten edustajien lisäksi Valtti menestyi erityisesti joukkuevoimistelussa niin nuorissa kuin aukuisten sarjoissa. Joukkuevoimistelussa Valtti voitti 70-80 luvuilla useita TUL:n mestaruuksia. Ohjelmien suunnittelijoina toimi mm. Rauni Koskinen ja Leena Pikkusaari.


Painonnosto ja voimanosto

Painonnosto toimi yleisurheilijoiden ja hiihtäjien voimaharjoitteluna Vartiokylän työväentalolla. Matti Vartiaisen ja Leevi Pehkorannan vetäminä siitä tuli oma laji. Myöhemmin mukaan tullut Åke Koponen lähti kehittämään voimanostoa, josta tulikin seuran kansainvälisesti menestyksekkäin laji. Valtin voimanoston nousun aloitti Helena Koponen (os. Keinänen), joka jo seuraan siirtyessä 1984 oli nostanut alle 65,5 kilon sarjassa Euroopan mestaruuden. Hän saavutti myös samassa sarjassa MM-pronssia vuosina 1985 ja 1986. 1990 Helena voitti Saksassa pidetyissä kilpailuissa maailmanmestaruuden penkkipunnerruksessa. Myös ikämiessarjassa kilpaillut Juho Valkjärvi nosti Australiassa yli 50-vuotiaiden alle 60 kg sarjassa MM-pronssia. 

Valtin hiihtomajan palon jälkeen saatiin kaupungin toimesta harjoituspaikaksi Kontulan väestösuojaan rakennettu Kuntokellari. Vuosi 1991 oli Valtin voimanoston juhlaa. Jari Sjöman voitti raskaan sarjan MM-kultaa penkkipunnerruksessa, Marko Haarakangas alle 23-vuotiaiden alle 100 kg sarjan yhteistuloksen MM-hopeaa ja uransa kansainvälisellä tasolla aloittanut Raija Jurkko (os. Koskinen) alle 44 kg sarjassa MM-hopeaa. Jatkossa Raija sai rinnalleen Helena Heiniluoman, joka nosti penkkipunnerruksen MM-kultaa alle 60 kg sarjassa Järvenpäässä pidetyissä MM-kisoissa. Raija Jurkosta tuli seuran voimanoston ehdoton ikoni. Hän saavutti uransa aikana 7 maailmamestaruutta sekä 1 MM-hopean ja 1 MM-pronssin.  Euroopanmestaruuksia hän sai 11 ja EM-hopeaa 5 kertaa. Hänet nimettiin 1997 Suomen vuoden naisurheilijaksi. Maailmanennätystä Raija paransi lukemattomia kertoja. Pelkästään vuosien 1990-96 aikana Valtin voimanostajat saivat 10 MM-, 5 EM-, 5 PM- ja 69 SM-mitalia.

Kuvassa Raija Jurkko; lukuisia maailmanmestaruuksia, Euroopan mestaruuksia, sekä muita mitaleita voittanut voimanostaja.